Various – Tribute To Dead Can Dance – The Lotus Eaters

Kreikkalainen Black Lotus Records ei ole valinnut kahden kiekon tribuutilleen kaikkein helpointa kohdetta, kyse kun on mittavan uran tehneestä ja seuraavia sukupolvia inspiroineesta orkesterista. Brendan Perryn ja Lisa Gerrardin tätä nykyä kuolleen ja kuopatun yhtyeen tuotantoa on valittu coveroimaan peräti kaksikymmentäkolme artistia, ja osa halukkaista jouduttiin jättämään julkaisulta tilan puutteen vuoksi pois.

Osa esiintyjistä, kuten Dead Can Dancen uusklassiselle tyylille velkaa oleva Arcana sekä etnisiä vaikutteita omaksunut Faith and the Muse, on arvattavia valintoja, mutta joukkoon on eksynyt myös yllättäviä kokoonpanoja. Huomiota herättävät nimet eivät kuitenkaan takaa erityisen poikkeavia musiikillisia ratkaisuita, sillä esimerkiksi Nuclear Assaultista tutun Danny Lilkerin ja Lisa Schreibin versiointi Cantarasta on alkuperäiselle turhankin uskollinen.

Tyylillisesti The Lotus Eatersin voi jakaa kahteen osaan: originaaleja niin instrumenttien kuin rakenteen puolesta muistuttaviin sekä goottimetallisovituksen saaneisiin vetoihin. Ensin mainittua joukkuetta edustaa koko joukko goottitunnelmaa syleileviä rytmiryhmiä, joista muistettavimpia hetkiä tarjoaa Ataraxia aavemaisella tulkinnallaan kappaleesta Bylar. Raskaampaa, mutta melodista osastoa puolustaa mainiolla tavalla The Gatheringin jo aiemmin ilmestynyt In Power We Trust, the Love Advocated, jonka jalanjäljissä marssivat omilla hevirykäisyillään muun muassa Trail of Tears, Hortus Animae sekä Imperia.

Molemmat osapuolet suoriutuvat tehtävästään kunnialla, eikä yksikään orkesteri ole sutaissut tekelettään vasemmalla kädellä. Samalla covereista huokuu kuitenkin huoli esikuvansa kunnioittamisesta, minkä vuoksi moni yhtye tyytyy noudattamaan alkuperäistä kaavaa ottamatta kappaleista kaikkea irti. Jopa laulajat imitoivat onnistuneesti Perryä ja Gerrardia. Erikoisimman säväyksen raidalleen antaa leipätyökseen black metalia soittava Secrets of the Moon yhdessä Nostalgian kanssa. Samankaltaista omaleimaisuutta toivoisi useammaltakin yhtyeeltä.

On kuitenkin muistettava, ketkä tribuutin takana seisovat. Levy on selkeästi Dead Can Dancen kiehtovaan musiikkiin hartaasti perehtyneiden fanien kokoama, ja yhtä lailla se on suunnattu faneille. Heitä heleän tunnelmoinnin silppuaminen ja raakaan mustametalliin kääriminen tuskin miellyttäisi suuresti, ja vaikka coverit alkuperäisille kovin uskollisina pysyttelevätkin, ovat ne taidokkaasti tehtyjä ja erinomaista kuultavaa alusta loppuun. Paketin kruunaa digipackiin painettu näyttävä kansitaide.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-09-27
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.