Lapsille suunnattu musiikki tuo yleensä mieleen Mikko Alatalon känkkäränkät, Fröbelin palikoiden hieman
laskelmoidun oloiset hauska setä -maneerit ja toisaalta M. A.
Nummisen anarkistiset hetket jänispuvussa.
Joensuulaisorkesteri Hullut
Hattuset sekoittaa hieman näitä kaikkia ja esittelee samalla perheen
pienimmille suuren joukon erilaisia musiikkityylejä.
Kitsintäyteisyydessään erinomaisesti toimivat aasialaisen ja arabialaisen
musiikin näytteet sekä tango-, kantri-, punk- ja jazzvivahteet sopivat
yllättävän tyylikkäästi samalle levylle. Myöskään hevikansaa ei ole
unohdettu: piratismin salat väärin ymmärtävistä, mammonan sijasta vettä
himoitsevista öykkäreistä kertovan Merirosvoina maailman -raidan
väliosa ja kertosäe voisivat toisin sovitettuina löytyä
Teräsbetonin tai Finntrollin seuraavalta tuotokselta.
Fantasiamaailmalle kumartava Siivekäs ukkonen on jo toteutukseltaan
silkkaa perinneheviä, ja viimeistään Ei siis hai -rantarallin
loppuvenytys paljastaa, että yhtye on kuunnellut 80-luvun
klassikkonsa. Kaukoitähenkisen Yu-kin kulkusten väliosa on sen sijaan silkkaa doomia, joka saattaa pelottaa perheen nuorimpia. Sovitusten yksityiskohdat ovat pikantteja ja havainnollistavat, miten pienillä nyansseilla tunnelmia voi vaihdella voimakkaasti.
Kokonaisuus vaikuttaa aluksi hyvinkin korkealentoiselta natiaisille, sillä tiuhaa tahtia vaihtuvat äänimaisemat saavat kokeneenkin kuulijan pään helposti pyörryksiin. Kenties on
kuitenkin hyvä olla aliarvioimatta pienten ihmisten ymmärrystä.
Musiikillisesti liikutaan joka tapauksessa sen verran varmalla maaperällä, että
toisenlaisilla sanoituksilla monesta kappaleesta saisi jo sellaisenaan ns.
vakavasti otettavaa aikuisten musiikkia - esimerkiksi intialaisveisu
Byy-Diin, käärmeenlumooja on silkkaa Ismo Alanko Säätiötä.
Mukaan on kunnon camphengessä heitetty täkyjä, jotka eivät välttämättä aukene
perheen pienimmille; "jos on nakit silmillä, etkä näe mitään" ja "voihan
lebensraum, se vei mun tannenbaum" saattavat sen sijaan nostattaa suupieliä
varttuneempien keskuudessa. Lapsille sanoitukset paitsi kertovat mielikuvituksellisia tarinoita myös antavat varastamiseen ja nenän kaivamiseen liittyviä
terveitä elämänohjeita.
Hattulammen juhlapäivä vaikuttaa aidosti koko perheen käyttöön
soveltuvalta äänitteeltä. Ikäihmiset ovat tyytyväisiä, jos levy pitää
riiviöt hetken aloillaan, ja nuoriso nauttii siitä vähintään yhtä paljon
parin kiljukanisterin jälkeen. Bändin
ensimmäistä Tavastian-keikkaa saanee kuitenkin vielä odottaa, sillä suosio Joensuun seudun päiväkodeissa ei
ota laantuakseen.
|