Nightrage – A New Disease Is Born
Yöraivo pulppuaa jälleen. Lähde on hieman ehtynyt, mutta uusien, tehokkaiden melodeath-pumppujen kalibrointi lieneekin vielä kesken.
Jäsenvaihdoksien myllerryksessä Lindbergin saappaisiin astunut Jimmie Strimell suoriutuu urakastaan erinomaisesti. Huudot ovat monipuolisia, jämptejä ja jopa soivat hienosti. Puhtaat osuudet ovat kuulaita, mutta melodisesti tympeitä. Pieni piristysruiske siis sinne, sekä vokalisoinnin lyyris-rytmiseen sisältöön, niin tässä on todellinen timantti syntymäisillään. Kitaroinnin suhteen pitää Marios hommat tiukasti pihdeissään, mutta Gus G.:n poistuminen on kyllä kieltämättä hieman verottanut muutamia Nightragen genrestä ylösnostaneita vahvuuksia, kuten melodis-harmonista antia. Hetkensä on toki tälläkin levyllä, ja muutamia kitaramyllyjäkin löytyy.
Pannuhuonevastaavaksi on nimitetty Alex Svenningson, joka ei rusentunut niiden paineiden alle, jotka epäilemättä seurasivat Per Möller-Jensenin sekä Fotis Benardon tontinvaltaajaa. Miehen työskentely on jäntevää, joskin toistaiseksi hieman vähemmän värikästä kuin edeltäjiensä. Basson varressa nähdään yhä vaatimattomasti taustalle jättäytyvä, varsin asialliset kannet kiekolle vääntänyt Henric Carlsson.
A New Disease Is Born on väliinputoaja pullollaan puoliharmaita raitoja sekä lainoja orkesterin vanhasta tuotannosta. Ei todellakaan heikko esitys, mutta kappalemateriaaliltaan selkeästi edeltäjiään heikompi. Uskon vakaasti seuraavaan levyyn mennessä bändin hitsautuneen yhteen ja kehitelleen konseptinsa aivan uudelle tasolle. Sitä odotellessa käykää katsomassa yhtye livenä. Tuskin petytte. Toivotaan, että yöraivo syntyy uudelleen tästä kolmosesta.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-02-13
Arvostelija : Tommi Hartikainen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.