Syksy – Psykohauva

Pitkän linjan rock-pumpun Syksyn alkuvuodesta julkaistu EP Psykohauva tarjoaa ristiriitaiset fiilikset nokkelasta alkuraidasta lopun pariin pitkäveteisempään vetäisyyn. Teinipoikien 80-luvulla perustama orkesteri on monen vaiheen kautta päässyt jo kunnioitettavan kypsään ikään, ja musiikista välittyykin varsin nöyristelemätön asenne.

Levyn nimibiisi kertoo otsikon mukaisesti kilahtaneesta hauvasta, jonka psykoottisissa silmissä kiiluu makupalan sijaan omistajan makoisa jalka. Freudia ei kuitenkaan tarvita apuun pinnan raaputtamiseen; kun laulaja heti alkuun toteaa, ettei tämä hauva enää anna tassua, voi toimistorotan arkea elävän arvostelijankin takaraivossa käväistä kapinan kipinä. Kakkosraita Rock on rasvaton ala taas näppärästi osoittaa sormella niitä kurinalaisia estetiikan sääntöjä, joita yksilöllisyydessään marinoitu rock-muusikko useimmiten tottelee orjan lailla. Loppua kohti laatu vajoaa hieman alkuraitojen lupausta kaavamaisempaan suomi-rockiin, joskin videollaan Tampereen kansainvälisten elokuvajuhlien kotimaisessa kilpailusarjassakin nähty päätösraita Metsurin Kyynel erottuukin edukseen.

Psykohauva on hieman epätasainen paketti, mutta varsinkin mainio nimiraita jäi elämään suosikkeihini. Ehkä syynä on oma kiero huumorintajuni, mutta omasta puolestani näin mainio ralli voisi kiertää vaikka radion voimasoitossa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-07-25
Arvostelija : Atte Jaakkola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.