Parasite City aloittaa raskaasti etenevän vyörytyksen: liikaa monimutkaisuutta välttelevät riffit ja kiihkeän rumputuliksen taakse kätkeytynyt groove yhdistettynä mureisiin soundeihin tekevät kappaleesta melkeinpä täydellisen aloituksen. Kakkoskappale Six Feet Under ottaakin taas selkeästi askeleen kohti rokkaavampaa materiaalia ja tuo mieleen astetta brutaalimman version Crypticin aikaisesta Edge of Sanitysta. Recently Deceased: Day 1 taasen on levyn perinteisintä death metal -antia, eikä viimeinen kappale Devil Rides Again siitä paljon jälkeen jää. Huippukohtia julkaisulta on turha yrittää nostaa esille, siinä määrin tasaisesti parhaus on eri biisien välille jakautunut. Harvemmin tulee runsaan viidentoista minuutin julkaisua kuunneltua näin useaa kertaa putkeen, oli sitten kyseessä demobändi eli ei.

Päällisin puolin Ghoul Patrol esittää loppujen lopuksi aika tavanomaista materiaalia. Jotenkin kuitenkin sen musiikissa on mukana jonkinlainen hankalasti määriteltävä pohjavire, jonka ansiosta biisit tosiaankin rullaavat eteenpäin aivan omalla painollaan. Palaset loksahtelevat paikoilleen siinä määrin onnistuneesti, että bändin biossa mainitut valmiit 80 biisiä ei enää herätä niin paljon ihmetystä ensimmäistä omakustannettaan julkaisevan yhtyeen tapauksessa: sekä sävellystyöhön ja muutenkin vaan treenaamiseen on ilmiselvästi käytetty ns. helvetisti aikaa ja siksipä hedelmistä päästään nauttimaan jo näinkin aikaisessa vaiheessa.