Kuten jo tuotoksen kestosta voi päätellä, kyseessä ei ole eläkeikään asti kestävää progejammailua vaan nuhjuista grindia, jota maustetaan hardcorerynkytyksellä ja julmilla mustametallikitaroilla. Mukaan on saatu pari tarttuvaa riffiä, mutta syvällistä sanottavaa Jäniksen nopeista aggressionpurkauksista on vaikea keksiä. Demon etsiminen levyhyllystä kestää huomattavasti pidemmän ajan kuin sen kuuntelu, joten pitkäikäistä hupia teoksesta tuskin on, mutta jo ulkomusiikillisten ominaisuuksiensa ansiosta sillä voi esimerkiksi viihdyttää väkeä illanistujaisissa.